Koska olen sen arvoinen!
Eiköhän olisi aika päivittää tämäkin blogi vuodelle 2016! Ensimmäisen tekstin julkaisu on jostain syystä unohtunut totaalisesti. Aihekin on ollut mielen päällä jo pidemmän aikaa.
Sosiaalinen media on täynnä kuvia, joissa kaikki on niin siloteltua ja kaunista. Kellään ei ole ryppyjä, mahamakkaroita, iho on täydellinen ja meikki ja kampaus viimeisen päälle. Kauniita kuvia on tietysti kiva katsella ja sellaisiahan itsekin pääasiassa laitan someen… siis onnistuneita kuvia! Eikä se ole väärin. Välillä vaan tuppaa unohtumaan, että se yksi täydellinen otos on voinut viedä vaikka kuinka paljon aikaa. Mitenkäs ne otokset, jotka eivät ole päässeet julkiseen levitykseen? Niin, niitä on varmasti paljon. Kuten omassa puhelimessanikin ja kuvakansioissa…
Olen aika itseironinen ihminen ja tykkään laittaa itseni likoon (tai en tiedä tykkäänkö oikeasti, mutta niin siinä vaan usein käy). Koko ajan opin enemmän siitä, ettei pidä ottaa itseään niin hirvittävän vakavasti. Kaikki mokaa, tekee virheitä, nolaa itsensä ja siinä sivussa vielä muutkin. Se on elämää se! Onpahan mitä muistella sitten joskus. Itselle pitää osata nauraa ja niin kyllä tein kun katselin menneitä keikkakuvia… siis ei hyvänen aika. Kuinka tyhmältä ihminen voikaan näyttää?? Ja nyt en tarkoita niitä kuvia, joissa tahallaan irvistää ja tekee itsestään hullun näköisen. Vaan niitä kuvia, joissa kuvittelee näyttävänsä sensuellilta, ihastuttavalta ja hurmaavalta, mutta todellisuus on aivan toinen. Varsinkin muutaman vuoden takaiset kuvat, joiden olemassa oloa en edes oikeastaan muistanut, kirvoittivat kyllä hyvät naurut täällä kotitoimistossa. Juuri näin, on sitä hyvä nauraa itselleen neljän seinän sisällä kun kukaan ei näe. No mutta, jaettu ilo paras ilo, eikös se niin mennyt?
kultainen-harmonikka.jpg
Tämä kuva on Kultaisen Harmonikan semifinaalista 2008. Olen ollut kova jännittäjä - toisinaan vieläkin - ja ennen esiintymistä saatan olla todella hermostunut. Muistan, miten verhojen takana jännitin omaa vuoroani. Miten siis voin näyttää lavalla tuolta? Ihan kuin nukkuisin levollisena tai esiintyisin omassa olohuoneessa? Uskomatonta. Sisäiset kierrokset ovat olleet nimittäin lähellä räjähtämistä kilpailutilanteessa. En tiedä millainen ilme toisaalta on ollut sekunti tätä ennen tai jälkeen!
harjannostajaiset-1.jpg
Jaahas… mitäs tästä sanoisi? Haistanko palaneen käryn? Menikö jotain epämiellyttävää suuhun? Tilannekuva parhaimmillaan. Tämä on harjannostajaiskeikalta ja Rakentajan perjantai -show:sta.
harjannostajaiset-2.jpg
Ja jatkoa samaiselta keikalta. Ja ihan selvinpäin. Molemmat. Kuvassa show:n käsikirjoittaja Jari Hankela Irwin Goodmanina. En ehkä ihan ymmärtänyt, että Jari on Irwin enkä minä…
harjannostajaiset-3.jpg
”Uuuuu”. Mitämitämitä? Samaisella keikalla, niinpä. On kyllä yleisö saanut nauttia kerrassaan hemaisevasta esityksestä... Eihän nyt tällaisia ilmeitä ihan kaikille suoda.
harjannostajaiset-4.jpg
Yksi kuva vielä tältä keikalta… jos ei muuta, niin on ainakin valkoiset hampaat. Tukkakin ihan kivasti.
boheemi-levy-1.jpg
Mitäs tässä tapahtuu? Ainakin kuvittelen varmaan näyttäväni asialliselta järjestellessäni nuotteja. Tämä tilanne on Primulasta Boheemin levynjulkkarikeikalta. Laittakaa suut tötterölle! Noin!
boheemi-levy-2.jpg
Ahhh, mitä fiiliksiä ennen keikkaa! Toivottavasti nämä fiilikset välittyivät myös lavalla.
roihu-joulukiertue.jpg
Näytän aika kärsivältä. Liekkö joulutortut kivistänyt vatsassa? Oikeasti nautin kyseisestä tilanteesta todella paljon. Tämä kuva on Roihun joulukonserttikiertueelta. Eipä siinä lavalla ehdi kyllä miettimään miltä ulospäin näyttää, se on varmaan myös onnistuneen keikan merkki!
Tällaisia kuvia löytyi. Ehkä joku on joskus jollain keikalla saattanut mainita ilmeistäni ja ilmeikkyydestä...
Eläkää täysillä ja nauttikaa siitä mitä teette!
- Henna