Freelancerin elämää
Huomasin tuossa jokin aika sitten puhelimen muistiinpanoja selatessani, että olin kirjoittanut alkuvuodesta tekstin, jonka olemassa oloa en edes muistanut. Juttuhan on edelleen ajankohtainen, joten julkaisenpa sen nyt!
Luin mielenkiintoisen blogitekstin maatessani aurinkopedillä Thaimaan auringon alla. Teksti käsitteli yrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia. Olen pitkään miettinyt kirjoittavani samasta aiheesta omasta näkökulmastani, koska aihe herättää paljon ajatuksia itsessäni.
Kuulen monesti kysymyksen: "Onko sinulla loma?" Hämmennyn usein tästä kysymyksestä ja takeltelen vastauksessa, koska en oikeastaan tiedä, onko minulla lomaa...siis jos lomalla tarkoitetaan sitä, että ei tee töihin liittyviä asioita.
Tilanne on myös siinä mielessä mielenkiintoinen, että vaikka kalenterissa olisi tyhjä viikko keikkojen osalta, ei se tarkoita sitä, ettei töitä olisi tehtävänä. Työnkuvaan kuuluu paljon myös ulospäin näkymätöntä työtä, jota ovat mm. harjoittelu, säveltäminen, sovittaminen, markkinointi, sähköpostien vaihto asiakkaiden kanssa, aikataulujen sopiminen ja keikkojen myynti. Lähetän laskut ja teen kirjanpidon myös itse.
Palkkaahan näistä töistä ei makseta. Tilillä näkyvät ainoastaan tehdyt keikat.
img_1303.jpg
Freelancerinä ja yrittäjänä lomaa ei oikein voi ennakoida. Kukaan muu ei vastaa puolestani puhelimeen tai sähköposteihin, joihin voi koska tahansa tulla töihin liittyviä asioita. Nämä ovat yleensä myös sellaisia, että jos jätän vastaamatta, työt voivat mennä sivu suun alle vuorokaudessa. Niinpä tutkin "lomallakin" sähköpostia päivittäin ja vastaan keikkoihin, tuleviin harjoituksiin ja treeneihin liittyviin viesteihin. Jos lähden reissuun, minun on hyväksyttävä se, että sen seurauksena voin menettää paljonkin tuloja.
img_1309.jpg
Freelancerina tuntuu usein, että on kaksi vaihtoehtoa: joko työllistetty tai työtön. On eri asia olla lomalla omasta päätöksestä, kuin tilanteen pakottamana.
Musiikkiala on myös siinä mielessä haastava, että töitä ei voi tehdä ennakkoon tai jotenkin "varastoon". Soittamista ei oikein voi purkittaa ja jaotella soitettuja tunteja sitten loma-ajalle. Tai siirtää keikan ajankohtaa myöhemmälle, että ”kävisikö jos tulisin parin viikon päästä sitten soittamaan juhlaanne”?
Olen kuuden vuoden aikana vasta nyt hiljattain oppinut luomaan itselleni jotain rutiineja ja säännöllisyyttä. Vaikkakin aina, kun tuntuu, että nyt olen päässyt kiinni edes joihinkin rutiineihin ja hommat luistaa, se katkeaa. Täytyy siis oppia sietämään sitä, että säännöllistä on vain kaikki epäsäännöllinen.
img_1321.jpg
Vapaus päättää omista aikatauluista on samalla iso taakka ja voimavara.
Siinä on puolensa. On aivan mahtavaa, jos haluan keskellä päivää lähteä kaverin kanssa kahville, se onnistuu. Jos haluan lähteä lenkille tai kuntosalille, voin lähteä milloin huvittaa. Jos harjoittelu tai säveltäminen ei luonnistu, voin jatkaa seuraavana päivänä. Mutta se, ettei ulkopuolelta sanella, mitä minun pitäisi milloinkin tehdä ja missä ajassa, tuo myös aikatauluttamiseen haasteita. On vaikea ohjata itseään toimimaan tietyllä tavalla, kun siitä ei ole vastuussa kuin itselle.
Tällaisia mietteitä tähän perjantaihin!
Rentouttavaa viikonloppua kaikille! Marraskuukin on ihan kohta selätetty!