Bandoneonin mestarikurssi
Kun musiikki osuu suoraan sydämeen, se on menoa.
Argentiinalainen tango soi pääsiäisviikonloppuna Riihimäen musiikkiopistolla, kun argentiinalaissyntyinen Victor Hugo Villena saapui Suomeen pitämään bandoneonin mestarikurssia.
bandoneon3.jpeg
Ilmassa väreili jännitys ja odotus. Useampi meistä kurssilaisista oli soittanut bandoneonia vasta vuoden verran.
Victorin olemus huokui rauhallisuutta ja hänen tutkiva katseensa sai välillä punan nousemaan kasvoille ja jopa hieman ujostuttamaan. Siinä oli bandoneonissa pitelemistä, kun samaan aikaan yritin ottaa Villenan oppeja vastaan ja todellisuudessa en oikein vielä hallinnut koko soitinta.
Kurssi oli myös hyvä itsetutkiskelun paikka. Kun on musiikin ammattilaisena uuden asian edessä, jossa lähtee nollasta, ei se ole helppoa henkisesti. Halu ilmaista bandoneonilla olisi suuri, mutta tekniikka ja soittimen hallinta ovat vielä alkutekijöissään. Villenalta sainkin hyviä neuvoja ja ylipäätään realismia siihen, mistä on hyvä lähteä liikkeelle: Asteikoista. Vaikka se tuntuu puisevalta, kehittää se parhaiten sisäistämään ja tuntemaan soittimen.
bandoneon.jpeg
Bandoneonissa on paljon asioita, mitä täytyy soittaessa ottaa huomioon: Soittoasennossa jalkojen asento, käsien asento, sormien asento ja ylipäätään oman kehon hallinta suhteessa soittimeen. Sitten vielä palkeen käyttö. Ja lopuksi vielä kun löytäisi ne oikeat näppäimet, jotka tuntuvat olevan aivan sekaisin niin basso- kuin diskanttipuolella. Vieläpä eri järjestyksessä veto- ja työntöpalkeella. Kaikki nämä ovat aivan eri maailmasta kuin mihin haitarinsoitossa olen tottunut.
Kurssilla jokaisella oli henkilökohtainen soittotunti neljä kertaa Villenan kanssa ja lisäksi yhteistunti kahtena iltana. Yhteistunneilla kuunneltiin legendaarisia bandoneonin soittajia ja pohdittiin soittotekniikkaa, sointia ja sävyjä. Kurssin lopuksi esiinnyimme Vihreällä talolla ja monille meistä se oli ensiesiintyminen bandoneonilla soolona! Siinä tunsi taas elävänsä, kun moista jännitystä en ollut pitkään aikaan kokenut.
Pitkät päivät saivat huumorin lentämään ja meillä oli loistava porukka koolla. Kannustimme toinen toisiamme ja positiivinen ilmapiiri oli koko ajan läsnä.
bandoneon2.jpeg
Intensiivisen viikonlopun järjestelyistä kuuluu suuri kiitos Sami Pirttilahdelle, joka teki tästä kaikesta mahdollista! Sami myös inspiroi meitä muita aivan järjettömän taitavalla soitollaan.
Olen kurssin jälkeen kuunnellut ties kuinka monta kertaa Astor Piazzollan konserton Aconcagua, III Presto, Tango del Norten soittamana (Samin ja Ville Westergårdin duo). Se osuu johonkin meikäläisen tango-suoneen niin, että sydän pakahtuu! Kun Vihreällä talolla tämä kaksikko täräytti kappaleen, tuntui että seinät pullistelivat musiikin tahdissa.
Kurssista jäi fiilis, että ylitin itseni ja olen todella iloinen kun uskalsin ylipäätään osallistua! Tuntuu, että bandoneon on avannut elämässä jonkin kiinnostavan, uuden oven. Sitä lähden innolla tutkimaan avoimin mielin lisää.
Kiitos kaikille kurssitovereille antoisasta pääsiäisestä!